Avaruudesta arkikäyttöön

Jos aikoo viettää elämästään yli vuoden avaruudessa, haluaa olla täysin varma, että kaikista turvatoimista on huolehdittu joka käänteessä. Tämä on brittiläisamerikkalaisen astronautin Michael Foalen ja hänen kollegoidensa tilanne.

Foale on ollut jo kuudella komennuksella ja on nyt kansainvälisen avaruusaseman komentaja. Hän on myös osa tiimiää, joka työskentelee avaruuskäyttöön tarkoitettujen robottien kehityksen parissa. Järjestelmässä on mukana myös Boschin anturijärjestelmä SoundSee.

Kaikilla koneilla on oma ”ääniallekirjoituksensa.” Kuten englanninkielisestä nimestä voi päätellä, SoundSee-laite ”näkee” kansainvälisen avaruusaseman (International Space Station, ISS) ongelmat äänentunnistuksen avulla. Yhteistyössä NASAn kanssa toteutettu hanke auttaa lennonjohtoa analysoimaan asemalla syntyvistä äänistä saatavaa tietoa ja varoittaa mahdollisista ongelmista hyvissä ajoin. Sen lisäksi, että laite auttaa havaitsemaan silmälle näkymättömät viat, se auttaa säästämään kallisarvoista aikaa korjauksissa ja osien vaihdoissa.

SoundSee on suunnilleen pienen kannettavan kaiuttimen kokoinen laatikko, joka kiertää avaruusasemaa NASAn Astrobee-robotin selässä. Samalla koneoppimista hyödyntävä AI-algoritmi voi auttaa tiimiä analysoimaan ja ymmärtämään tallentuvia ääniä.

Vaikka laitetta käytetään avaruusasemalla, laajemman käytön mahdollisuudet ovat ilmeiset. Jos laite kelpaa kansainväliselle avaruusasemalle, miksei se kelpaisi kenelle tahansa?

Avaruuden kaupallistaminen astuu mukaan kuvaan, kun avaruusturistien määrän arvioidaan nousevan huomattavasti lähivuosina. Selvästikin avaruusmatkailulle on suurta kysyntää, vaikka hinta olisi tähtitieteellinen.

Numeroilla ilmaistuna koko avaruusmatkailun historian aikana matkalle on lähtenyt vain hieman yli 500 henkeä. Tähän lukuun saatetaan pian yltää joka vuosi, jos Virgin Galacticin kaltaiset hankkeet toteutuvat. Siitä avautuvat valtavat liiketoimintamahdollisuudet kaikenlaiselle toiminnalle.

SoundSeen pääasiallinen etu on, että sitä voidaan soveltaa monella tapaa ja monelle eri toimialalle. Yksi tärkeä hyötyjä on luultavimmin maatalous esimerkiksi tilanteissa, joissa laite voidaan asettaa maatalouskoneeseen ja havaita siten vaikeasti nähtävät vaarat sekä myös seurata koneiston kuntoa.

”Tämä on todella tärkeä tekijä”, sanoo Ralf Martensson, Boschin Pohjoismaiden alueen liiketoiminnan kehityspäällikkö. ”Periaatteessa tällaista teknologiaa voidaan käyttää lähes missä tahansa, missä jotakin on tunnistettava ja tarkkailtava. Se voi olla mitä vain kahvinkeittimestä suureen laivan moottoriin, tehtaissa tai muualla. Mahdollisille käyttökohteille ei oikeastaan ole mitään rajaa”, hän sanoo.

”Pidän SoundSeen kaltaisia hankkeita äärimmäisiin vaatimuksiin kehitettyinä huippulaatuisina ratkaisuina, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää sellaisissakin tuotteissa, jotka eivät välttämättä tarvitse näin äärimmäistä laatua. Vertailun vuoksi voi ajatella vaikkapa Formula 1 -autoja ja tavallisia autoja”, Martensson lisää.

Samaan aikaan avaruudessa SoundSee ei ole ainoa hanke, jonka parissa Bosch työskentelee. Yritys tekee yhteistyötä NASAn kanssa myös osana niin sanottua Tipping Point -ohjelmaa. Siinä on tarkoitus tarjota tutkimus- ja kehitysteknologiaa pienten robottien älykkääseen navigointiin ja langattomaan lataukseen Kuussa käyttöä varten.

Pohjoismaatkin ovat mukana avaruuskilvassa, sillä BMI160-anturi Bosch Sensortecilta on käytössä Mars-kulkijassa ja myös Ruotsissa Lundissa, jossa Bosch R&D Center työskentelee niin ikään Bosch Sensortecin parissa ja lisää tekoälyä antureihin.

Kaikki nämä hankkeet korostavat, miten jatkuva tutkimus tuo uusia mahdollisuuksia Boschille. Vaikka itse avaruus ei ehkä olekaan tällä hetkellä yrityksen pääasiallinen liiketoiminta-ala, siellä tehtävällä työllä on selvästi vaikutusta myös laajemmin Maan kamaralla.

Ehkä muitakin korpimaita on vielä käytävänä.