Kaupungilla kuultua – miten AIoT tekee älykaupungeista älykkäitä
Vuoteen 2050 mennessä noin 68 %* maailman väestöstä elää kaupungeissa, joten joidenkin maiden pandemiasta johtuvasta tilapäisestä laskusta riippumatta muutamme tulevina vuosina todennäköisemmin kaupunkiin kuin sieltä pois. Tämä tuo mukanaan lukemattomia haasteita yhteiskunnalle, aina mahdollisesta makean veden puutteesta ja roskaläjistä kaduilla kasvavaan huoleen liikenteestä ja ilmansaasteista.
Haasteeseen vastaamiseksi meidän on tehtävä kaupunkiympäristöistä tehokkaampia, puhtaampia, turvallisempia ja mukavampia, ja tätä varten meidän on hyödynnettävä uusimman teknologian etuja. Ja mitä hienostuneemmaksi se tulee, sitä tehokkaampaa se on.
Ratkaisu – tai ainakin yksi niistä – on todennäköisesti älykaupunkien kehittäminen, jossa teknologiavetoiset rakennukset ja kunnallistekniikka keskittyvät asukkaiden elämänlaadun parantamiseen ja resurssien käytön vähentämiseen.
Miten älykaupungeista tehdään älykkäitä
Uusissa verkottuneissa kaupungeissa on tunnistettu viisi keskeistä aluetta, joissa AIoT:lla on keskeinen rooli.
Ensimmäiseksi, älykäs infrastruktuuri on välttämätöntä. Energiatehokkuutta ja kestävyyttä parannetaan integroimalla lisää älykkäitä järjestelmiä – esimerkiksi katuvalaistuksen tehoa voidaan valvoa ja ohjata tarpeen mukaan. Samalla sähköautojen ja muiden sähköajoneuvojen lisääntyvä käyttö auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä huomattavasti.
Ilmansaasteet ovat jo nyt suuri ongelma kaupungeissa ympäri maailmaa, ja ongelmasta tulee entistäkin haastavampi kaupunkien kasvaessa. Tekoälyohjelmistoa hyödyntävät ilmanhallintatyökalut toimivat antureilla, jotka mittaavat saastumistasoja, ja pystyvät ennustamaan, miten nämä tasot muuttuvat.
Tie kehitykseen
Liikenne on kriittinen kysymys sekä ajoneuvojen että infrastruktuurin kannalta, jotta voimme pitää kaupungit liikkeessä tulevaisuuden verkottuneissa älykaupungeissa. Hyvä esimerkki siitä, miten asiat voivat toimia, on Los Angeles, jossa jalkakäytäviin asennetut anturit lähettävät reaaliaikaisia päivityksiä ruuhkautumisasteista keskusjärjestelmään, joka sitten analysoi tilanteen ja säätää liikennevalot automaattisesti.
Myös älypysäköinti auttaa pitämään liikenteen sujuvana. Nykyään noin 30 % kaupunkien keskustojen liikenteestä johtuu ilmeisesti siitä, että ihmiset vain ajavat ympäriinsä etsimässä pysäköintipaikkoja.
Mutta mitä jos automme löytäisivätkin itse vapaan parkkiruudun ja pysäköisivät itse itsensä? Bosch on ollut mukana projektissa Stuttgartin Mercedes-Benz-museossa, johon olemme asentaneet huipputeknisen, automaattisen pysäköintiratkaisun, Ralf Mårtensson, Pohjoismaiden alueen Business Development Manager, selittää.
”Auton anturit (kamerat, ultraäänisensorit) vaihtavat tietoa pysäköintialueen ohjelmistoratkaisun kanssa. Kuljettajan sovellus käynnistää toiminnon ja antaa pysäköintialueelle pääsyn autoon. Ohjelmisto laskee sitten reitin pysäköintialueen läpi, ja käyttää auton ja pysäköintialueen antureista saatavia tietoja auton ajamiseksi turvallisesti ilman ohjausta ennalta suunniteltuun paikkaan.”
Muualla huippukehittyneissä kaupungeissa lataustelakat kommunikoivat autojen kanssa sovellusten kautta ja ohjaavat kuljettajat tyhjiin pysäköintipaikkoihin, samalla kun turvallisuus paranee autojen, moottoripyörien ja polkupyörien törmäystunnistinohjelmiston ansiosta. Joissakin maissa onnettomuuden sattuessa ohjelmisto pystyy tarvittaessa soittamaan puolestasi automaattisesti hätäkeskukseen.
Eroon jätteistä
Puhtaampi ilma ja parempi ympäristö riippuvat myös jätehuollon parantamisesta. AIoT-teknologia auttaa parantamaan tämän infrastruktuurin tärkeän osan tehokkuutta. Anturit ovat tässäkin toiminnan ytimessä. Kotitalouksien ja teollisuuden jäteastioihin sijoitetut anturit lähettävät viestin jätehuollolle, kun ne ovat täynnä. Samalla vältetään tarpeeton tyhjien jäteastioiden tyhjentäminen. Toivottavasti kaupunkien kaduilla olevat roskakasat ovat menneisyyttä.
Yhä kiireellisempi tarve varustaa kaupunkiympäristömme verkottuneilla älyteknologioilla, jotka keskittyvät parantamaan kaupungeissa asuvien ja työskentelevien elämää, on kiistaton. ”Kun liikennevirta voidaan optimoida sekä ihmisten että tavaroiden kuljetusta varten, ja ilmanlaatua ja muita infrastruktuurin parannuksia on tehty, yksilöllä on enemmän tilaa asua kaupungeissa ja liikkua siellä”, lisää Mårtensson. ”Ja älykaupunki on todella helpommin saavutettavissa ja avoimempi asukkailleen.”