AIoT maataloudessa – kasvavaa hyötyä
Maailman jatkuva väestönkasvu, äärimmäisten sääolojen yleistyminen ja viljeltävien maa-alueiden väheneminen merkitsevät sitä, että riippuvuutemme ruoan kasvattamisesta ja tuottamisesta kasvaa valtavasti tulevina vuosikymmeninä. Pysyäkseen kehityksen kyydissä maatalouden on oltava älykkäämpää ja tehokkaampaa, joten ei ole yllätys, että kuulemme puhuttavan ”kolmannesta vihreästä vallankumouksesta.”
Maatalouden on jo pitkään todettu olevan yksi keskeisistä segmenteistä, joka voi hyötyä AIoT:stä, ja niin kutsuttu älymaatalous on jo auttanut ratkaisemaan yhteiskunnan kohtaamia ongelmia.
Älymaatalous on viime kädessä esineiden Internetin soveltamista maatalouden tuotantoon, toimintaan, hallintaan ja palveluun. Tekoälyteknologian anturit ja dronet auttavat viljelijöitä muun muassa parantamaan satoaan sekä määrällisesti että laadullisesti tarkoilla kausiennusteillaan, jotka ennustavat sään optimaalista kylvöä ja resurssien optimaalista käyttöä varten.
Älykkäät järjestelmät määrittävät optimaaliset asetukset sääolosuhteiden, vedenkäytön, lämpötilan sekä sadon ja maaperäolosuhteiden mukaan ja antureilta kerättyjä tietoja analysoimalla viljelijät voivat tehdä päätöksiä viljeltävistä kasveista, lannoitteista, kastelusta ja tuholaistorjunnasta.Verkottuneet älylaitteet auttavat myös monella muulla tavalla, kuten tuholaisten tunnistamisessa, viljelijöiden työtaakan vähentämisessä ja toimintojen yleisessä tehostamisessa.
Kyse tarkkuudesta
Tarkkuusviljelynä tunnetussa tekniikassa tarkka teknologia mahdollistaa kasvien ja karjan tarvitseman täsmällisen hoidon. Sen avulla viljelijät voivat parantaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden tehokkuutta, ja karjan osalta uudet älytekniikat voivat auttaa viljelijöitä seuraamaan yksittäisten eläinten tarpeita paremmin ja säätelemään niiden ruokintaa tarvittavalla tavalla.
Tämän tuloksena eläimien pitäisi pysyä terveempinä ja tautien leviämiseen vähentyä. Viljelijät voivat käyttää verkottuneita älylaitteita myös karjansa sijainnin sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseen sekä sairaiden, muusta karjasta erotettavien eläinten tunnistamiseen tautien leviämisen estämiseksi.
Lintuperspektiivi
Tietokonenäön käyttö tekoälyn kanssa auttaa myös viljelykasvien seurannassa tunnistamalla ongelma-alueita ja luomalla tarvittaessa hälytyksiä. Maatalousdroneja käyttämällä maanviljelijät voivat helposti seurata viljelykasviensa tilaa ja joitakin näistä koneista voidaan käyttää jopa lannoitteiden ja torjunta-aineiden levittämiseen.
Käytettävät anturit yhdistetään siirtoverkkoon ja tämän jälkeen viljelijät voivat käyttää kiinteää tai langatonta viestintäverkkoa kaiken tarvittavan tiedon keräämiseen ja analysointiin. Myös IoT-pohjaisissa älykasvihuoneissa viljelykasvien tarkkojen tarpeiden selvittämiseen käytetyt anturit voivat älykkäästi valvoa ja säätää tilan sisäilmaa.
Älyteknologian hyödyt maataloudessa eivät rajoitu pelkästään viljelykasveihin ja karjaan. Viljelijät voivat käyttää teknologiaa oman työtaakkaansa keventämiseen, työvoimapulan kattamiseen tehokkaammin ja työvoiman uudelleensijoittamiseen toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla.
Boschin anturit ovat luonnollisesti älymaatalouden ytimessä. ”AIoT voi todella auttaa viljelijöitä tehostamaan tuotantoaan, varsinkin kun on kyse kriittisten tilanteiden havaitsemisesta päivittäisessä toiminnassa”, sanoo Ralf Mårtensson, Boschin Pohjoismaiden alueen Business Development Manager.
”Varhainen havaitseminen on avainasemassa kun halutaan välttää ei-toivottuja seisokkeja, jotka puolestaan voivat johtaa tuotanto-ongelmiin. Maatalouskoneiden, kuten traktoreiden, lypsykoneiden, kompressorien, puhaltimien, lämmittimien ja muiden huoltotarpeen havaitsemisella ja ennakoinnilla voi olla suuri merkitys”, hän lisää.
Pohjoismaissa Bosch on myös ollut kehittämässä sovellusta yhteistyössä maatalouden IT-palveluntarjoajan kanssa. ”Kehittämämme ratkaisu tukee viljelijää äänitiedoilla, GPS:llä ja eri lähteistä kerätyillä säätiedoilla. Ratkaisu voi tunnistaa koneen tilan, ilmoittaa, missä ja milloin pellolla on tehty töitä, ja ehdottaa, milloin seuraava työvaihe on tehtävä tuotannon lisäämiseksi”, Mårtensson sanoo.
Apukäsi
Korostettaessa tekoälyn mahdollisuuksia maataloudessa, tukea on saatavilla myös korkeammilta tahoilta. Euroopan komission aloite, Internet of Food and Farm 2020, perustettiin selvittämään IoT-teknologioiden mahdollisuuksia Euroopan elintarvike- ja maatalousteollisuudelle. Suunnitelma on jaettu viiteen sektoriin (peltoviljely, maidontuotanto, hedelmät, liha ja vihannekset), ja sen tavoitteena on kehittää, testata ja toteuttaa IoT-teknologioita toimivissa maatilaympäristöissä kaikkialla Euroopassa.
Vaikka ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tekoälyn mahdollisuudet maataloudessa olisi jännittäviä, ne ovat kuitenkin kaukana yksinkertaisesta. Uuden teknologian hintalappu voi olla monien ulottumattomissa, ja myös IT-taitojen puute voi aiheuttaa ongelmia. Kysymys on myös luottamuksesta teknologiaan, sillä varsinainen muutos voi tapahtua hitaasti maailman vanhimman teollisuuden parissa.
Potentiaali on kuitenkin olemassa ja tiedämme varmasti, että sille on myös kysyntää.
Väkiluvun kasvaessa mahdollisesti 9,6 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, poliitikkojen, maanviljelijöiden ja yrittäjien on varmistettava, että potentiaali otetaan käyttöön ja että tuuli on edelleen myötäinen – eläköön vallankumous!