AIoT ajaa tulevaisuuteen
Olet matkalla töihin, mutta tavalliseen tapaan jumissa liikenneruuhkassa ja huolissasi siitä, että myöhästyt kokouksesta ja epäilet, että vaikka pääsisit toimistolle, pysäköintipaikkoja ei ole jäljellä. Kuulostaako tutulta? AIoT:n avulla tällainen skenaario on toivottavasti menneisyyttä.
Ajoneuvo- ja tieantureiden avulla emme hyödy ainoastaan paremmista ja nopeammista reiteistä, vaan myös pysäköintipaikan löytäminen on helppoa ja automme, jos ne eivät jo aja itse itseään, pystyvät ainakin varaamaan ja pysäköimään itse lähimpään vapaaseen paikkaan. Ja siksi voimme valmistautua tulevaan päivään rennommin ja vähemmän stressaavalla tavalla.
Infrastruktuuri
Itse itseään ajavien autojen aikakausi saattaa toistaiseksi olla hieman kauempana tulevaisuudessa, mutta otamme jo pieniä askelia sitä kohti. Liikenteenhallinnan kannalta huomisen älykaupungit antureineen ja laitteineen ovat suuri apu. Ne pystyvät seuraamaan liikennemääriä teillä ja ohjelmoimaan liikennevalot liikenteen sujuvuuden ylläpitämiseksi. Saatujen tietojen perusteella tekoälylaitteet tunnistavat kunkin reitin ruuhkaisimmat ajat ja varoittavat meitä mahdollisista vaaroista tai onnettomuuksista suunnitelluilla reiteillämme, sillä autot pystyvät vaihtamaan tietoja keskenään.
Autot
Verkottuneiden älylaitteiden maailmassa tällaisten etujen pitäisi tehdä ajamisesta huomattavasti turvallisempaa. Seuraavan vuosikymmenen aikana tieliikenteessä olevien älyautojen määrä kasvaa todennäköisesti räjähdysmäisesti, ja tällaisten ”robottiautojen” maailmanlaajuisen vuosituotannon arvioidaan nousevan noin 800 000 kappaleeseen.*
Turvallisuus on luonnollisesti tärkein tekijä niiden kaupallisessa menestyksessä ajoneuvoteollisuudessa ja yhteiskunnassa yleensä, ja ne pyrkivät vähentämään kuolemaan johtavia liikennevammoja.
”Anturipohjaiset järjestelmät tukevat kuljettajaa havaitsemalla ja auttamalla heitä välttämään vaarallisia tilanteita, vaikka meillä on joskus taipumus ajatella, että nämä toiminnot koskevat enemmänkin autojemme mukavuutta ja suojaamista. Ajattele esimerkiksi, miten ne auttavat vaikeassa pysäköinnissä”, sanoo Robert Bosch AB:n Pohjoismaiden liiketoiminnan kehityspäällikkö Ralf Mårtensson.
Hän lisää: ”Turvallisuus voidaan jakaa kahteen luokkaan: passiiviseen ja aktiiviseen. Passiiviset järjestelmät aktivoituvat onnettomuuden jälkeen esimerkiksi turvatyynyjen ja turvavöiden toimiessa. Nämä järjestelmät eivät yleensä ole peruutettavissa. Aktiiviset järjestelmät taas aktivoituvat ennen mahdollista onnettomuutta. Näitä ovat esimerkiksi esijarrutus tai automaattinen jarrutus täydellä pysäytyksellä, ESP ja varoitukset kaistanvaihdon välttämiseksi”.
Tunnistus on muutakin kuin pelkästään vaarojen ”näkemistä”. Bosch on työskennellyt tekoälytekniikkaratkaisun parissa, joka havaitsee pelastuspalvelujen äänet, esimerkiksi ambulanssien sireenit jne. Muihin Bosch-projekteihin kuuluu järjestelmiä, jotka varoittavat väärään suuntaan ajavia kuljettajia, havaitsevat, jos kuljettaja tuntee uneliaisuutta tai huomauttavat mahdollisesti vahingossa autoon jätetystä lemmikistä. Pian autot voivat myös ilmoittaa toisilleen huonoista tieolosuhteista – autonvalmistajat testaavat hälytysjärjestelmiä, jotka varoittavat esimerkiksi jäisistä teistä.
Ralf haluaa kuitenkin esittää varoituksen sanan, oli tekniikka sitten kuinka kehittynyttä tahansa. ”Vaikka meillä olisi enemmän anturijärjestelmiä kuljettajan tukena, on muistettava, että kuljettaja istuu edelleen kuljettajanistuimella ja vastaa aina siitä, mitä autolle tapahtuu liikenteessä”, hän sanoo.
Edistysaskeleet eivät liity ainoastaan turvallisuuteen, sillä mukavuus on varmasti aina merkittävä tekijä, eikä vähiten itsepysäköivien autojen osalta, ennen kuin itse itsestään ajavat autot lopulta ottavat vallan. Ajoneuvon sisätiloissa kaikkea oven avaamisesta, ilmastoinnista ja lämmityksestä/viilennyksestä viihteeseen asti ohjataan ääniohjattujen laitteiden avulla. Eikä ole täysin mahdotonta, etteikö autosi jonakin päivänä pystyisi ”puhumaan” lyhtypylväiden tai tieopasteiden kanssa, jotka varoittavat onnettomuuksista ja vaikeista tieolosuhteista
Sen lisäksi, että pystymme ”puhumaan” autojemme kanssa, voimme myös yhdistää ne toisiinsa – itse asiassa kokonaisia älyautojen laivueita voidaan yhdistää, jotta esimerkiksi yhden auton havaitessa jotain se voi jakaa tietonsa muille autoille. Autonostajien tarpeet: Konsulttiyhtiö McKinseyn tekemä tutkimus paljasti, että 37 % vastaajista sanoi harkitsevansa jopa automerkin vaihtamista, jotta he saisivat verkottuneemman ajoneuvon.
Kaupallinen liikenne
Myös hyötyajoneuvot hyötyvät verkottuneesta älytekniikasta. Eräs maailmanlaajuinen logistiikkayritys on arvioinut, että AIoT on jo auttanut vähentämään työmäärää 50 % ja nostanut reaaliaikaisen seurannan luotettavuuden peräti 90 %:iin. Heidän käyttämänsä malli on suunniteltu vähentämään kuljettajatiimin jäsenten väsymystä ja vähentämään tiellä vietettävää aikaa. Myös ajoneuvot hyötyvät tekniikasta – AIoT voi seurata ajoneuvon suorituskykyä ja huomauttaa, milloin se on huollettava ja mitä on tehtävä. Lisäksi anturit voivat myös huomauttaa kuljettajia huonoista turvallisuustavoista.
Pohjoismainen näkökulma
Boschilla on Pohjoismaissa oma testirata Vaitouddenissa Pohjois-Ruotsissa, jossa autojen kaikki uudet turvatoiminnot testataan. Rata, joka on avoinna joka vuosi marraskuusta maaliskuun loppuun, tarjoaa testitiloja autojen kestävyyden tutkimiseksi vaativissa talviolosuhteissa. ”Teemme täällä tiivistä yhteistyötä useiden henkilö- ja kuorma-autovalmistajien kanssa ja tuemme heidän tuotantoaan antureilla ja niiden tiukalla testauksella”, Mårtensson lisää.
Yhteenvetona voidaan todeta, että riippumatta siitä, millaisilla teillä ajamme, voimme verkottuneen älytekniikan avulla antaa automme päättää, miten reagoida parhaiten olosuhteisiin ja myös paljoon muuhun – ennen kuin luonnollisesti koittaa päivä, jolloin luovutamme kaiken hallinnan autolle matkoillamme. Asiat rullaavat koko ajan sujuvammin!